Otsikon kysymys on tärkeä, koska työnohjaus ei todellakaan ole tuttua kaikille. Yksinkertaisesti työnohjaus on paikka puhua työstä luottamuksellisesti. Työnohjaus on yksi tapa kehittää työyhteisön toimintaa tai omaa työtä, joko ryhmässä tai henkilökohtaisesti. Työnohjauksessa on monenlaisia painopisteitä, mutta melkein aina tavoitteena on parantaa työhyvinvointia, jollain tapaa lisätä työn tuottavuutta ja tukea työntekijöitä heidän perustehtävässään.
Työnohjaus on paikka oppia
Työnohjaus on luottamuksellinen paikka oppia omasta itsestä ja omasta työstä. Työnohjauksessa voidaan käsitellä myös työhön liittyviä tunteita tai kuormittavia tilanteita. Työnohjaus sopii erinomaisesti työyhteisön tai työntekijän tueksi esimerkiksi isojen muutosten kohdalla. Työnohjausta voi käyttää paitsi apuna vaikeissa tilanteissa myös säännöllisesti omassa työssä kehittymiseen.
Työnohjaus muodostuu useamman tapaamisen prosessista sekä tapaamisten välillä tapahtuvasta työssä oppimisesta. Tapaamisissa reflektoidaan eli pohditaan ääneen työhön liittyviä kokemuksia ja niiden yhteyttä ohjaukselle asetettuihin tavoitteisiin. Usein tärkein tapahtuu eri ohjauskertojen välissä, kun ohjauksessa esille nostetut asiat ja ilmiöt alkavat hahmottua uudella tavalla arjen työssä.
Mitä hyötyä työnohjauksesta on?
Erityisen tuttua työnohjaus on sosiaali- ja terveysalalla, kasvatuksen parissa sekä seurakuntien työssä. Tietyissä ammateissa, kuten terapiatyössä tai lastensuojelussa, työnohjaus on pakollinen osa työhyvinvoinnista ja omasta ammattitaidosta huolehtimista. Työnohjaus tarjoaa paikan keskustella luottamuksellisesti vaikeista ja kuormittavista työelämän tilanteista.
Työnohjausta on kuitenkin viime vuosina yhä enemmän hyödynnetty eri alojen yrityksissä. Työnohjaus sopii erinomaisesti monenlaisen asiantuntija- ja esimiestyön tueksi. Työnohjaus on myös erinomainen tuki yrittäjille. Työnohjauksesta voivat hyötyä kaikki, jotka haluavat kehittää omaa työtään, osaamistaan, ajatteluaan ja työyhteisöään.
Yrityksille työnohjaus tarjoaa tukea esimerkiksi organisaation strategiaa ja liiketaloudellista kehitystä varten. Työnohjaajan ulkopuolinen näkökulma ja hänen esittämät jäsentävät kysymykset voivat auttaa ajattelemaan työhön liittyviä tilanteita ja haasteita uudella tavalla ja uusista näkökulmista. Näin alkaa löytyä ratkaisuja ongelmiin.
Esimiehen saama työnohjaus tuo hyötyjä koko työyhteisön tasolla. Esimiehen saama työnohjaus lisää myös hänen alaistensa tuottavuutta. Kun työntekijä tekee asioita työssään fiksummin, lisääntyy työn tuottavuus. Lisäksi syntyy kustannushyötyjä, kun työhyvinvoinnin lisääntymisen ansiosta sairauspoissaoloja on vähemmän ja työntekijöiden vaihtuvuus pienenee.
