top of page
Etsi
  • Writer's pictureKaisa Kutilainen

Työpaikan psykologinen turvallisuus on luovuuden edellytys

Luovuus on tärkeä työelämätaito. Tulevaisuudessa entistä tärkeämpi. Työterveyslaitoksen Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -tutkimuksessa arvioidaan, että luovuus ja sosiaalinen älykkyys ovat jopa tärkein turva ja voimavara teknologisoituvassa työelämässä.



Tekoälyllä luodussa kuvassa työyhteisön jäsenet keskustelevat keskenään.
Luovuus kukkii työyhteisössä, jossa voi nostaa esille myös epäkohtia.


Luovuus ei tarkoita taiteellisuutta vaan kykyä nähdä asioita uusin silmin ja löytää uudenlaisia ratkaisuja arkisiinkin pulmiin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla luovia ratkaisuja tarvitaan jatkossa entistä enemmän, jotta hyvinvointialueet kykenevät vastaamaan kasvavaan palveluiden kysyntään tiukkenevien resurssien puitteissa.


Yksilön näkökulmasta luova ajattelukyky voi lisätä työtyytyväisyyttä, kun saa onnistumisen kokemuksia, löytää uusia ratkaisuja ja voi saada työssään parempia tuloksia.

Luovuuteen liittyy olennaisesti erilaiset kokeilut. Aina ei voi onnistua, ja luovuuteen kuuluvatkin epäonnistumiset ja se, että toimivia ratkaisuja voi joutua hakemaan useampia kertoja.


Luovuutta lisää virheet salliva ilmapiiri eli psykologinen turvallisuus työyhteisössä ja organisaatiossa. Luovuuteen ei siis vaikuta ainoastaan yksilön omat taidot ja luovuuden taso, vaan ympäröivällä työyhteisöllä on suuri vaikutus siihen, miten omassa työssä voi luovuuttaan toteuttaa ja sitä kehittää.


"Ihmisen ei pitäisi koskaan hävetä joutuessaan tunnustamaan olleensa väärässä. Sehän osoittaa vain, että hän on tänään viisaampi kuin eilen." Jonathan Swift


Työterveyslaitoksen arvion mukaan psykologista turvallisuutta ja sen lisäämää luovuutta tarvitaan erityisen paljon juuri nyt. Työelämämme muuttuu kovaa tahtia, jolloin vanhat tavat tai ratkaisut eivät toimi, kun toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Ne ratkaisut, jotka pätivät eilen, eivät ehkä enää päde huomenna.


Uudet, vasta-aloittaneet hyvinvointialueet tuovat yhteen erilaisia organisaatiota sekä monenlaisia organisaatiokulttuureita ja yhteentörmäyksiäkin voi olla tiedossa. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä uusia ratkaisuja voidaan rakentaa yhdessä, koko henkilöstöä ja heidän osaamistaan kuunnellen. Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan uusia luovia ratkaisuja myös alaa vaivaavan työvoimapulan vuoksi. Ei voi myöskään vähätellä psykologisen turvallisuuden merkitystä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Psykologinen turvallisuus ja hyvinvoiva työyhteisö ovat aivan keskeisiä tekijöitä henkilöstön veto- ja pitovoiman näkökulmasta.


Mitä on psykologinen turvallisuus – ja miten sitä voidaan tukea?


Psykologisen turvallisuuden keskiössä on virheistä oppimaan pyrkivä suhtautuminen. Turvallisessa työyhteisössä voi olla aidosti oma itsensä ja siellä voi tuoda esille virheensä ja epävarmuutensa sekä nostaa esille keskeneräiset ajatukset ja ideat. Kun työyhteisö on psykologisesti turvallinen, siellä voi kysyä kysymyksiä, nostaa esiin huolia ja myös kyseenalaistaa totuttuja tapoja ilman, että tarvitsee pelätä tulevansa nolatuksi, vähätellyksi tai rangaistuksi.


Työterveyslaitoksen mukaan korkea psykologinen turvallisuus:

  1. Tukee uudistumista, luovaa ajattelua, innovaatioiden tuottamista ja riskien ottamista

  2. Edistää oppimista, kun ideoita, ajatuksia ja huolia tuodaan esiin ja virheistä kerrotaan

  3. Edistää toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta

  4. Vahvistaa työtyytyväisyyttä ja työhön ja organisaatioon sitoutumista


Suurinta vastuuta psykologisesta turvallisuudesta kantaa johto ja esihenkilöt. Johdon tulisi olla avoinna myös kriittiselle palautteelle ja esihenkilön ymmärtää, että hänen sanoillaan ja puhumisen tavoillaan on aina suuri painoarvo. Kriittinen palaute tulisi voida ottaa kiittäen vastaan, sillä kritiikin esittäminen vaatii rohkeutta ja alttiiksi asettumista. Työntekijöille tulee tarjota mahdollisuuksia tiimiytyä, koska toisiin tutustuminen lisää työyhteisön turvallisuutta ja luottamusta. On olennaista, että johto puuttuu määrätietoisesti työyhteisössä nopeasti kaikkeen sellaiseen puheeseen ja toimintaan, joka on epäkunnioittavaa muita kohtaan.


Meistä jokainen voi myös omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että työyhteisössä on avoin ja kohtelias vuorovaikutus. Omassa toiminnassasi voit edistää psykologista turvallisuutta kun:


  • Olet avoin ja utelias

  • Opettelet tunnistamaan omia tunteita ja ajatuksia

  • Puhut ja toimit muita arvostavasti

  • Kunnioitat erilaisia mielipiteitä

  • Nostat esille myös vaikeita asioita

  • Tunnistat omat virheesi ja epävarmuutesi ja uskallat tuoda niitä esille

  • Puutut epäasialliseen puheeseen ja toimintaan


Työnohjaus on yksi keino lähteä tukemaan psykologisesti turvallista ja luovuutta edistävää työkulttuuria. Työnohjauksessa empaattinen suhtautuminen ja dialoginen tapa keskustella, ”ei tietämisen tila” ja uteliaisuus käsiteltäviä asioita kohtaa tarjoaa mallia työyhteisön arkiseen vuorovaikutukseen, jossa kaikkiin suhtaudutaan kunnioittavasti ja uusiin ideoihin uteliaasti ja arvostaen.


Työnohjauksessa ja fasilitoinnissa työskentelyn keskeinen lähtökohta onkin luoda tarpeeksi turvallinen luottamuksen ilmapiiri, jotta kaikki osallistujat voivat tuoda omia ajatuksiaan ja ideoitaan esille myös vaikeista asioista ilman pelkoa tyrmätyksi tulemisesta.


Kirjoittaja Kaisa Kutilainen on osallisuusasiantuntija ja työnohjaaja (STOry). Hän on työelämän generalisti ja luova ideamaakari, joka työskenteli sosiaali- ja terveystoimialalla vuosina 2021-2023. Hän kokeili uutta ja laati tekstin kuvituskuvan tekoälyn avustuksella. Teksti on alunperin julkaista Raiteilijat-yhteisön verkkosivulla 13.3.2023.


Lähteitä

Työterveyslaitos:



5 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Commentaires


Post: Blog2_Post
bottom of page